hyvän valmennussuhteen etsintä.

Lopetettuani
yhteistyön Yan Bussetin kanssa marraskuun lopulla, minulla ei ollut mitään
ajatusta siitä, mitä seuraavaksi. 
Tiesin, ja tiedän millaisen valmennussuhteen haluaisin: demokraattisen,
jossa keskustelu ja yhteistyö johtavat tekemistä, mielipiteeni otetaan
huomioon, olen itse vastuussa menestymisestäni ja urastani. Kuitenkin on
asioita, joissa valmentajan pitäisi toimia kurin ja rajojen luojana,  olla ns. The Boss.
Olen ON/OFF
-ihminen. Käytännössä siis överit tai vajarit. 
On ilo huomata, etten ole ainoa ON/OFF -ihminen, ruuhka
liikuntapaikoilla on mukavasti alkanut helpottamaan alkuvuodesta. Jouluna ensin
“ruokaöverit” ja “liikuntavajarit”, ja sitten tammikuussa
toisinpäin. Nyt on palattu tasapainoon, balanssiin.  Tiedostan myös itse ON/OFF-ongelmani;  12 vuoden juoksemattomuuden jälkeen juoksin
ensimmäisenä kuukautena yli 70h, sitten ei taas juostu kunnolla puoleen
vuoteen. Ravinnon suhteen on vajarit kokeiltu, ja pilattu kaksi kautta.  Halusin valmentajan, joka ymmärtää balanssin
merkityksen sekä harjoittelun, että muiden suorituskykyyn vaikuttavien
tekijöiden suhteen.
Onnistujia yhdistää
kolme asiaa. He keskittyvät omaan tekemiseen, perusasioihin ja omaavat
positiivisen asenteen. Vammaisurheilijana olen oppinut keskittymään omaan
tekemiseeni. Harjoittelen, Paralympia -leirejä lukuun ottamatta, vammattomien
kanssa. Näin ollen urheilijaa, jonka suorituksiin pystyisin itseäni vertaamaan,
ei ole, mikä on tehnyt minusta urheilijan, joka luo oman polkunsa kohti
parempaa suoritusta, huippua. Want to come in second, follow me. Lopetettuani
edellisen valmennussuhteen, halusin myös palata perusasioihin.
Syksyllä minulla oli
myös kovat paineet RIO-paikan suhteen. Tuntui, että koko harjoittelu perustui
siihen, että RIO-paikka saataisiin. Jouluna aloin miettimään, olisinko parempi
urheilija, jos kyseisen paikan saisin? En. Itse määrittelen urheilijoiden paremmuuden
suorituskyvyn mukaan, eikä titteli: “paralympia-tason urheilija”  yksinään tekisi minusta parempaa urheilijaa.
Otin uuden tavoitteen ensi kaudeksi. Tavoitteeni on uida 750m, pyöräillä 20km
ja juosta 5km -kaikki ennätysaikaan. 
Harjoitteluni perustuu suorituskyvyn parantamiseen, ei tittelin
saavuttamiseen. Halusin, että valmentajallani on samat tavoitteet.

Aloitin valmentajan
hakemisen tammikuussa. Leirille lähtiessäni minulla oli kaksi vaihtoehtoa:
australialainen, joka auttoi minua joulu-helmikuun,  ja suomalainen. Molemmat triathlonin
ammattilaisia, toinen itse urheilijana, toinen elite-tason valmentajana.
Helmikuun lopulla aloitin Darby Thomaksen kanssa. Uskon, että
hän pystyy tarjoamaan minulle sen, mitä valmennussuhteelta haluankin. Jari Nordblom jatkaa uinti- ja fysiikkavalmentajanani. 
Aloitan kilpailukauteni Lontoon maailmacupin kilpailusta 30.5., jonka jälkeen teen päätöksen loppukauden kisoista. RIO:on vaadittavien ranking-pisteiden keräys alkaa 1.7. 
Liisa
Just a sec