huono kortti.

Pelasin lapsena muistipeliä. Kortit asetettiin nurinpäin, ja jokaisessa oli kuva. Kortti käännettiin oikeinpäin, ja kuvaa katsottiin. Sitten kortti käännettiin taas nurinpäin. Sitten piti muistaa, missä on samalainen kortti. Joskus kaikki on epäselvää, joskus taas ymmärrämme kaiken tarpeellisen.

Harjoituskauteni viimeisiä viikkoja viedään. Kilpailukauteni starttaa 30.5. Lontoon maailmancupista. Rehellisesti sanottuna harjoittelukausi on ollut urheiluhistoriani rankin. Ehdottomasti. 7kk kestänyt rasitusvamma, paikkakunta- ja valmentaja-vaihdokset… välillä mietin, mitä järkeä tässäkin on. Ei ainakaan mennyt niin kuin suunnittelin, ja tuntui, että avasin vain huonoja kortteja.

Lähes tasan vuosi sitten sain parin. Parin, josta olin unelmoinut 12 vuotta. Vasen, vammaton jalkani, sai seurakseen juoksuproteesin, ja minulla oli taas kaksi juoksukelvollista koipea. Pystyin harjoittelemaan juoksua 2kk, kunnes sain vasempaan sääriluuhun poikkimurtuman, ja 7kk juoksukiellon. Taas tuli nostettua huono kortti.

Elokuussa muutin neljännelle paikkakunnalle, Helsinkiin. Aloitin Yan Bussetin valmennuksessa, ja opin, mitä tehoharjoittelu todella tarkoittaa. Marraskuussa yhteistyömme loppui. Olin tilanteessa, jossa en olisi halunnut olla: loukkaantunut, liiallisen tehoharjoittelun väsyttämä, ja vielä vieraassa kaupungissa ilman valmentajaa. Ei tuntunut pareja löytyvän.

Kortit vaikuttavat olevan satunnaisessa järjestyksessä, mutta mitä enemmän kortteja on kääntänyt… vähitellen ymmärtää, että kaikki sopii yhteen. Kaikki harjoituskaudella nostamani “paskatkortit” ovat osoittautuneet hyviksi. Olen vihdoin löytänyt itselleni (Jari Nordblom(uinti) lisäksi) hyvän valmentajan, Darby Thomaksen, oppinut arvostamaan vasemman jalkani tekemiä ylityötunteja, ja ennen kaikkea olen varma, että minulta löytyy juuri sitä sisua, jota tarvitaan vammaisurheilun huipulle!

Lähden positiivisin mielin kilpailukauden avaukseen. Harjoitustunteja on kertynyt keskiarvoltaan 22.7h/vko viimeisen 45 viikon aikana, VOmax arvon olen saanut nostettua 70.2ml/kg/min, ja pyöräilyvauhtini kohentunut hurjasti. Töitä on tehty,mutta ennen kaikkea opittu!

Huomenna kilpailen ensimmäistä kertaa 14- vuoteen juoksukilpailuissa, siitä erillistä postausta myöhemmin! :)

– Liisa

Just a sec