a letter to myself.

Itseluottamus on yhteydessä tiettyyn taitoon – tiedät, että olet hyvä jossakin. Uskot itseesi. Sinulla on ehkä hyvä itseluottamus altaassa, mutta huonompi tanssilattialla, sillä et ole hyvä tanssimaan. Me, suomalaiset, olemme huonoja tai sitten ei-niin-huonoja. Tuntuu ylimieliseltä sanoa: “Olen hyvä!”, ja toiseksi, pelkäämme epäonnistua. Mielummin jätämme kokeilematta, jotta emme epäonnistuisi, muistamatta kuitenkaan, että ihmiset, jotka menestyvät, ovat varmasti epäonnistuneet tuhat kertaa enemmän kuin he, jotka eivät edes uskaltaneet yrittää. Suoraan sanottuna, paskannamme omaan elämäämme ennen sen elämistä.
Hyvä itseluottamus on myös edellytys huippusuoritukselle, menestymiselle. Muistan, että uimarina ajattelin lähes aina ennen suoritusta: ” Startti menee taas piloille. Kuntokin on ihan surkea.” Jos kyseisellä asenteella lähtee suoritukseen,ei ole realistista odottaa edes menestymistä. Olet valmiiksi jo epäonnistunut. Pitäisi löytää voittajan asenne ja viedä the “SISU” myös kilpailusuorituksiin. 
Kävin viime viikolla kuuntelemassa luentoa urheilijoiden henkisestä valmennuksesta. Päätimme luennon siihen, että jokaisen piti kirjoittaa itselleen kirje. Kaksi lausetta piti alkaa sanoilla: ” Olen ylpeä siitä, että…” , seuraavat kaksi: ” Ole…” ja viimeiset kaksi: ” Sinä olet…”. Ei ollut helppo tehtävä, ja ensimmäinen kysymys olikin: ” Saako tämän kirjoittaa jollekin muulle kuin itselleen?”. Tässä minun kirjeeni: 
A letter to myself.
Olen ylpeä siitä, että olet riskinottaja, ja uskallat tavoitella unelmiasi.
Olen ylpeä siitä, että annat aina 100%.
Ole sisukas, mutta kärsivällinen.
Ole intohimoinen, mutta relaa välillä.
Sinä olet rento perfektionisti.
Sinä olet tuleva menestyjä.
Tulipa itserakas-olo. Haastan kuitenkin jokaisen lukijan kirjoittamaan itselleen kirjeen. Kuulostaa vain positiiviselta ajattelulta, I know, mutta mieti, kuinka paljon käytät vahvuuksiasi käytännössä? Itse ajattelin koko syksyn, että tuleva kisakauteni tulee epäonnistumaan, olinhan ollut loukkaantunut jo monta kuukautta. Ensinnäkin, olin valmis jo epäonnistumaan. Toiseksi, en ymmärtänyt hyödyntää vahvuuksiani: rakastan treenaamista, ja nyt minulla on jopa työtä tehtävänä!
Doubt kills more dreams than failure never will, 
– Liisa

Just a sec